tiistai 30. elokuuta 2016

Uudet kasviproteiinit nyhtökaura ja Härkis



Tämän vuoden aikana Suomen markkinoille on tullut kaksi uutta kasviproteiinia, nyhtökaura ja Härkis. Nyhtökauraa on ollut hankala löytää sen suuren suosion ja pienen saatavuuden vuoksi ja Härkiksen lanseeraus herätti suurta huomiota. Kasvissyönti ja eläinproteiinien vähentäminen ovat nousussa olevia trendejä ja nyhtökaura sekä Härkis helpottavat lihan korvaamista muilla tuotteilla. Tuotteet ovat ominaisuuksiltaan lähellä lihatuotteita ja niin helppokäyttöisiä, että ne saattavat helposti ”tuupata” ihmisiä vähentämään lihatuotteiden syöntiä.

Nyhtökaurassa ja Härkiksessä on jonkin verran eroja koostumuksessa ja ravintosisällöissä. Nyhtökauran koostumus muistuttaa rakenteeltaan kuivaa nyhtölihan ja jauhelihan sekoitusta. Härkis taas muistuttaa enemmän papuja, joita on hieman kuivattu ja sekoitettu muistuttamaan paistettua jauhelihaa.

Nyhtökaura valmistetaan muun muassa kaurasta, palkokasvien proteiinista ja rypsiöljystä. Härkis taas valmistetaan muun muassa härkäpavuista, rypsiöljystä, herneproteiinista, kasvikuidusta ja tärkkelyksestä. Molemmissa tuotteissa on lisättyä suolaa.

Nyhtökaura ja Härkis ovat käyttövalmiita eikä niitä siis tarvitse kypsentää, riittää kun ne lisää kypsän ruoan sekaan. Täten tuotteiden pieni pakkauskoko, 250 grammaa, on perusteltu, sillä esimerkiksi jauhelihasta häviää ruskistamisen aikana noin 25 prosenttia. Tämä laskee 400 jauhelihagramman painon noin 300:aan. Kun ottaa vielä huomioon nyhtökauran isomman proteiinipitoisuuden, ei pieni pakkauskoko oikeastaan haittaa. Alkuun määrät voivat kyllä vaikuttaa pieniltä jauhelihapakettiin verrattuna.

Alla olevaan taulukkoon olen listannut nyhtökauran, Härkiksen ja kahden eri paistetun jauhelihalaadun ravintoainetietoja.

Lähteet: Fineli, Gold&Green ja Verso Food



Jauhelihoissa on enemmän rasvaa, josta yli 40 prosenttia on tyydyttynyttä. Niissä on myös enemmän energiaa kuin kasviproteiineissa, vaikka valitsin vertailuun ilman rasvaa paistettujen jauhelihojen tiedot. Eniten proteiinia on nyhtökaurassa, yli 30 grammaa, ja vähiten Härkiksessä, 17 grammaa. Toisaalta Härkiksessä on enemmän kuitua, 4 grammaa, nyhtökauran 2,4:ään verrattuna. Suolaa kaikissa tuotteissa on paljon ja olisikin toivottavaa, että kasviproteiinien valmistajat kehittäisivät vähäsuolaisia tuotteita, sillä lihaa voi valmistaa kokonaan ilman lisättyä suolaa, kun taas nyhtökaurassa ja Härkiksessa suola on piilosuolaa. Herneproteiini sisältää luontaisesti natriumia, mikä osaltaan selittää korkeaa suolapitoisuutta.

Tuotteiden säilyvyys on hyvä. Jauheliha säilyy jääkaapissa vain muutaman päivän, mutta kasviproteiinit säilyvät pitkään. Härkis säilyy avaamattomana neljä viikkoa, nyhtökaura jopa kahdesta kolmeen kuukauteen. Siten kasviproteiinit saattavat vähentää hävikkiä kun pilaantumisen mahdollisuus on pienempi. Hiilijalanjäljet ovat muutenkin oleellisesti lihaa pienemmät ja eettisyys ihan eri luokkaa. 

Olen kokeillut molempia tuotteita sellaisenaan salaatissa ja nyhtökauraa lisäksi lihakäristyksen tapaan. Omaan makuuni nyhtökaura on rakenteeltaan parempi, Härkis on hieman turhan pehmeä ja vaatii vähemmän pureskelua. Helppokäyttöisyydessään, ravintoarvoiltaan ja ehkä jopa maultaan tuotteet vetävät jauhelihaan verrattuna pitemmän korren. Jos kuitenkin haluaa lautaselleen lihaa, voi tuotteita esimerkiksi sekoittaa jauhelihan joukkoon tai tarjota lihan lisäksi.

Kasvisruokapäivää ei ole koskaan ollut helpompi toteuttaa kuin nyt. Nyhtökauran ja Härkiksen lisäksi muiden kasviproteiinien, kuten palkokasvien ja soijatuotteiden saatavuus paranee jatkuvasti. Kun se yhdistetään kasvisruoan trendikkyyteen ja kasvisten monipuoliseen tarjontaan ruokakaupoissa, ravintoloissa ja toreilla, on kasvisten käytön lisääminen nykyisin mutkatonta.


Kuva: Versofood

torstai 25. elokuuta 2016

Suuri tutkimus maitorasvan vaikutuksista sydäntauteihin


Arvostetussa ravitsemusaiheisessa tiedelehdessä American Journal of Clinical Nutritionissa julkaistiin jättitutkimus maitorasvan vaikutuksista sydän- ja verisuonitauteihin, kun sitä verrataan muihin energianlähteisiin. Analyysissä käytettiin tietoja kolmesta aikaisemmasta seurantatutkimuksesta. Mukana olivat Health Professionals FollowUp Study sekä Nurses' Health Study I ja II. Tutkittavia oli yhteensä noin 220 000 ja ruokavalioita tutkittiin neljän vuoden välein validoiduilla kyselylomakkeilla.

Abstraktissa mainitaan kuitenkin, että maitorasvan vaihto kasvirasvoihin ja tyydyttymättömiin rasvoihin vähentää riskiä sairastua SV-tauteihin. Muut eläinrasvat näyttäisivät lisäävän riskiä kun niitä verrataan maitorasvaan. Eli vanha ohje tyydyttyneiden rasvojen vaihtamisesta tyydyttymättömiin näyttäisi edelleen olevan perusteltu. Pelkän abstraktin lukemalla voi kuitenkin saada väärän kuvan hiilihydraattien vaikutuksesta.

Nopealla vilkaisulla näyttäisi, että maitorasvoilla ei ole vaikutuksia sydäntauteihin, kun niitä verrataan hiilihydraatteihin. Joku voisi tästä vetää johtopäätöksen, että ravitsemussuosituksissa mainitut suositeltavat hiilihydraattien lähteet, kuten täysjyväleipä olisivat terveyden kannalta samanarvoisia kuin voi. Kokotekstissä kuitenkin selvästi kerrotaan, että hiilihydraattien laadulla on väliä: maitorasvan vaihto kuitupitoisiin hiilihydraatteihin, kuten täysjyväviljaan laski riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. 

Viiden energiaprosentin vaihto maitorasvasta täysjyväviljaan laski ateroskleroosiriskiä 28 prosenttia, sepelvaltimotautiriskiä 34 prosenttia ja aivoverenkiertohäiriöriskiä 16 prosenttia.Höttöhiilihydraatit ja sokeri sen sijaan eivät vaikuttaneet riskiin. Mielenkiintoisesti kasviksia ei otettu lainkaan huomioon ja ne jätettiin analyysin ulkopuolelle.

Käytännössä tämä tarkoittaa että maitorasvan lähteitä, kuten rasvaista maitoa, jäätelöä, rasvaista jogurttia, erilaisia juustoja, kermaa ja voita kannattaa syödä vähemmän ja niiden tilalla öljyjä, pähkinöitä ja siemeniä sekä täysjyväviljaa. Lisäksi tietysti todella paljon vihanneksia, hedelmiä, marjoja, juureksia ja sieniä. Eli aivan ravitsemussuositusten mukaisesti. Ehdoton ei tietysti tarvitse olla tärkeimpiä ovat päivittäin toistuvat arkivalinnat.

Lähde:

Chen M, Yanping L, Qi S, Pan A, Manseon JE, Rexrode KM, Willet Wc, Rimm EB, Hu FB. Dairy fat and risk of cardiovascular disease in 3 cohort of US adults. Am J Clin Nutr 2016 (painossa).