Opiskelu Itä-Suomen yliopistossa on siinä mielessä hienoa, että pääsen osallistumaan koehenkilönä tutkimuksiin, joista luen myöhemmin tiedelehdissä ja kuulen väitöstilaisuuksissa. Syksyllä osallistuin pilottitutkimukseen, jossa selvitettiin mm. ruokailun vaikutuksia tiettyjen ruokien haluamiseen sekä reaktionopeuteen. Nyt olen mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään, miten kuitu vaikuttaa uloshengitysilman koostumukseen.
Tutkittaviksi haettiin terveitä, 18-65–vuotiaita
normaalipainoisia tai lievästi ylipainoisia miehiä tai naisia. Tutkimus kestää
koehenkilöiden osalta neljä viikkoa. Siinä selvitetään millaisia
muutoksia runsaskuituinen ruisleipä aiheuttaa uloshengitysilmassa verrattuna
runsaskuituiseen vehnäleipään ja vähäkuituiseen ”höttöleipään”.
Aikaisemmin runsaskuituista ruokavaliota on tutkittu Suomessa
paljon, erityisesti ruisleivän osalta. Nyt halutaan selvittää, vaikuttaako
nimenomaan ruisleivän kuitu uloshengitysilman biomarkkereihin, vai ovatko
tulokset samanlaisia myös runsaskuituisen vehnäleivän osalta. Näin saadaan
lisätietoa ruisleivän terveysvaikutuksista. Harmillisesti leivätöntä
ruokavaliota ei tutkita, se kun voi myös olla runsaskuituinen.
Tutkimus on osa väitöskirjaprojektia, jossa tutkitaan miten uloshengitysilmamittaukset
soveltuvat ruokavalion aiheuttamien muutosten mittaamiseen. Tutkimuksesta
valmistuu myös ravitsemustieteen pro gradu –tutkielma. Aihe on todella
mielenkiintoinen, sillä tulevaisuudessa uloshengitysmittauksista voisi olla iso
apu tutkittaessa erilaisten ruokavalioiden toteutumista. Ehkä joskus ei
tarvitsisi enää tutkia veriarvoja vaan pelkkä hönkäys mittauslaitteeseen
riittäisi?
Osaltani tutkimus on jo käynnistynyt. Syön viikon ajan
vähäkuituista (alle 6 g/100g) leipää 7-8 viipaletta päivässä. Se on iso määrä
höttöleipää. Kaloreissa 7 viipaletta leipää tarkoittaa noin 500 kcal, mikä on
jo yhden aterian verran energiaa. Kuitua viipaleissa on vain noin 8 g, kun kuidun
saantisuositus on 25-35 g päivässä.
Tarkoituksena onkin toteuttaa viikon ajan
vähäkuituista ruokavaliota, mikä on minulle haaste, sillä syön yleensä paljon
runsaskuituisia tuotteita, kuten siemeniä ja sokerijuurikaskuitua. Ruisleipää
ruokavaliossa ei saa olla lainkaan ja esimerkiksi kauran saanti pitää rajoittaa
maksimissaan yhteen annokseen päivässä.
Vähäkuituinen leipä omaa korkean glykeemisen (eikä
glekeemisen, kuten tässä jutussa… :) )
indeksin, eli se nostaa rajusti verensokeria ja samalla insuliinitasoja, mikä voi
aiheuttaa verensokeritasojen nopean laskun. Tämä tapahtuu etenkin jos leivän
kanssa ei syödä muita, imeytymistä hidastavia ruokia. Oireina voi olla
väsymystä ja heikotusta.
Korkean glykeemisen indeksin tuotteet voivat kuitenkin auttaa
harjoituksen jälkeen glykogeenivarastojen täydentämisessä ja niitä voi käyttää ”treenilatureina”
eli juuri ennen harjoitusta nostamaan verensokeria. Kysyin tutkijoilta, voinko
syödä halutessani kaikki leivät kerralla ja he eivät nähneet asialle estettä.
Tänään söinkin kaikki leivät treenin ympärillä, ennen harjoitusta ja
harjoituksen jälkeen. Joku voisi sanoa sitä huijaukseksi.
Höttöleipäviikon jälkeen käynnistyy ruisleipäviikko. Sen
jälkeen on vuorossa taas höttöleipäviikko, jota seuraa täysjyvävehnäjauholeivän
viikko. Raportoin tänne viikon jakson jälkeen, miten viikko sujui ja mitä
subjektiivisia tuntemuksia minulle tuli.
Kuva: pixabay / AnnaER
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti